Maailmankaikkeudessa esiintyvät sivilisaatiot saattavat olla pääasiassa erilaisista roboteista muodostuvia yhteisöjä. Missä määrin ne ovat biologisia ja missä mitassa "keinotekoisia" on kiinnosta pohdinnan aihe. Itse uskon, että kehittyneen sivilisaation on käytännössä pakko hallita omaa kehitystään pärjätäkseen. Missä määrin avaruuden sivilisaatiot ovat suunniteltuja vai ovatko ne luonnollisen evoluution tulos. Jotkut väittävät, että ns. harmaat ovat pitkälti kloonattuja, koska ne silminnäkijä kertomusten mukaan näyttävät aikalailla samanlaisilta ilman erottavia yksilöllisiä piirteitä. Harmaat voisivat olla jonkinlaisia kyborgeja, joissa yhdistyy bioteknologia ja kyborgiteknologia.
Ancient astronaut ohjelmasarjassa oli yksi jakso juuri tästä aiheesta. Jakson nimeä en nyt muista mutta JIM:iltä se on tullut. Ihmisen kannalta on kiinnostavaa, että minkälaisen kehityspolun ihminen valitsee. Lähdetäänkö ihmistä muuntamaan avaruuteen sopivaksi vai kehitetäänkö robotteja. Biologisissa roboteissa o jokatapauksessa avaruudessa isoja ongelmia eli ehkä kannattaisi suoraan kehittää robotteja. Hyväksyvätkö ihmiset suurimittaisen ihmisen perimän muuntamisen, joka on tarpeen, että ihmiset kykenisivät elämään avaruudessa. Mm. transhumanistit ovat pohtineet näitä asioita. Miten ihminen pärjää tekoälyn kanssa? Miten Superäly kehittyy. Nyt ollaan vielä siinä vaiheessa, että tekoäly on suhteellisen rajoittunutta. Jo tänä päivänä tekoäly voi kuitenkin tehdä asioita, joita ihminen ei kykenisi tekemään. Tekoäly pelaa aktiivisesti Internetissä rahaa kavereilleen. Suuryritykset ovat taloudellisesti riippuvaisia tekoälyn tekemistä päätöksistä. Tälläistä ei tässä mittakaavassa ole ollut koskaan aikaisemmin. Suomessa julkinen keskustelu tekoälystä (ja Superälystä) on varsin vaatimatonta. Pikkuasioista keskustellaan mutta todella tärkeät kysymykset jäävät vaille huomiota.
YLE:llä on voimavaroja ja siellä on tehty keskusteluohjelmia ihan mitättömistäkin aiheista. Itse pidän tekoäly yhteiskunnallisena ilmiönä paljon merkittävämpänä kuin ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutos on kuitenkin paljon pienempi asia kuin tekoäly. Johtavien poliitikkojen pitäisi puhua vähintään yhtä paljon jos ei enemmänkin nimenomaan tekoälystä, koska sillä on paljon suuremmat yhteiskunnalliset vaikutukset kuin ilmastonmuutoksella. Moni nuori pelkää ilmastonmuutosta vaikka Supertekoäly on paljon suurempi yhteiskunnallinen ilmiö. Ilmeisesti jossain valtiotieteellisessä ei ole yhtään kurssia Supertekoälystä. Järkevä opetussuunnitelma keskittyisi Superälyyn. Jokaisessa kurssissa pitäisi olla huomion kohteena Supertekoäly.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti